Tiulle tilaa

Korista on moneksi.

Rajamailla

Kurkistus.

Kukka kumminkin

Iskin silmäni askartelukirjan kranssiin,
mutta pitää ensin harjoitella kukkien tekemistä.
Ja paljon.

Kiinni on ja pysyy

Siivosin ennen joulua vissiin niin tomerasti, että
vanha suutin jäi käteen.
Jospa tämä oli se "ei kahta ilman kolmatta" rikkoutunutta tässä huushollissa.

Yritin olla ja elää joulunpyhät sillä vuotavalla (tiiviste hävöksissä)
alkuperäisellä hananpäällä,
mutta koska tuollaiseen on tottunut vuosikaudet, oli mentävä ostoksille.
Sopivan lumisateinen päiväkin oli tänään, joten kuka sitä sisällä kökki.

Vauhti hidastuu

Vielä on suklaata jäljellä...
... tai ainakin oli kuvanottohetkellä.

Vuosi on kulunut umpeen näitä päivittäisiä kuvia napsiessa
ja koska mitään syytä ei ole lopettaa, taidanpa jatkaa.

Jouluyllätyksiä

Luulin tätä poltettavaksi kynttiläksi,
mutta sen sisällä olikin tuikun mentävä kolo.

Jatkuvaa tonttuilua

Meillä näköjään jatkuu tonttuilu ja lekottelu...

Tontut löytyivät jo viime vuonna Tammelantorilta,
josta on näköjään tulossa osa meidän joulunalusperinteitä
joulukalaostoineen.
Paras paikka - osaisinpa vain kertoa kojuauton nimen!
Ystävällinen palvelu ja pieni jonontynkä raittiissa pakkasilmassa!

Päivitetty kotiparturi

Mies onnistui taas yllättämään
käytännöllisillä lahjuksilla.
Salkusta löytyi mm. kone tukanleikkuuta varten.
Taas mennään, eikä pelätä.

Aina vain paranee

Ilmat, meinaan.

Valkoisempaa

Omat kukat esittävät pientä kärsimysnäytelmää,
joten en voinut vastustaa kiusausta ostaa
jotain uutta ja hyvinvoivaa.
Aika näyttää, miten pitkään meillä viihtyy.

Kellastunut

Mistä lienee valkoinen joulutähti saanut nimensä saati värinsä.
Minun silmissä se on kellertävä, kaukana valkoisesta.
Vaihtelua kuitenkin punaiseen.

Kivinen tie

"Ihan kiva."

Lämpöä harakoille

Aamu valkeni parvekkeella, miten valkeni.
Näkyväisyys on aika rajallista, mutta
eiköhän nämä viimeistään taas kevääksi sula.

Maailma alkaa hahmottua

Jos en nyt pysy kartalla, niin vika ei ole pienessä pallossa.

Ei silti syytä synkistelyyn

Yksinolo kotona kannattaa joskus hyödyntää mm.
kuuntelemalla välillä klassista.

Joulumieltä

Kotiin oli kiva postittaa paketti,
mutta melkein yhtä mukavaa oli tänään noutaa
vanhemmilta tullut paketti.

Telepaattista postittamista.
Paketit olivat päällisin puolin melkein samanlaisia.
Meidät lappalaiset taitaa erottaa pakkaustyylistä.

Minkä murkkuiässä aloittaa...

... sen voi saada ehkä eläkkeellä päätettyä.

Virkkaa -ohjevihko on vuodelta 1975.
Toki oikeat tilkut ohjeen mukaan olisivat riemunkirjavia,
mutta olenkin sellainen vastarannankiiski.
Tuo on aloitettu aikana, jolloin tykkäsin vaaleanpunaisesta
- ja siitä on kauan.

Porosta pannu paranee

Ei pidä luulla, että olen unohtanut syömisen tänä luovana kautena.

Tuotekehittely jatkuu

Valmiit pötköt.

Ajatus oli tehdä extrahihat vajaapituisille puseroille.
Idea lähti nk. ranteenlämmittimistä, mutta
koska tarvetta on vähän pidemmille lämmikkeille, niin
mikä esti jatkamasta kutomista.
Omilla puutteellisilla käsityötaidoilla on myös merkittävä osansa, että
nuo ovat pelkät pötköt esim. ilman peukaloaukkoa.

Napit pääsivät uusiokäyttöön,
mutta on niillä toinenkin tarkoitus;
tuleepa laitettua pötköt käsivarsiin oikein päin.
Päällepäin ei ehkä uskoisi, että päissä on eroa,
mutta kireydestä huomasin.

Nyt työn alla on toiset monivärilangasta ja
mitä nappivalikoimaa katselin,
taidan kutoa vielä muutamat käsivarsipötköt.

Tiskipöydän valtias

En ole varma, näinkö kerran vilaukselta Muuttohaukantiessä idean,
vai kuvittelinko vain, että kuivauskippo oli laitettu kukkapurkkiin.
Oli tai ei, minusta se oli hyvä näky/idea,
jonka otin jo aiemmin käyttöön.
Keittiössä on pari kukkaa ikkunalaudalla samanlaisissa purkeissa.

Nuorempana lorotin Fairya aina lasipulloon, mutta
se tapa jäi jonnekin unholaan.
Tänään löysin mieluisan pullon ja päässäni kuului naps!

Onneton korvapuolikin pääsi taas ulos viinakaapista.

Harjoituskappale odottaa pariaan

Vaikka olen tumpelo, kärsin aina välillä
luovista kausista.
Tarkoittaa sitä, että kovasti haluaisin tehdä jotain, vaikka
taidot eivät ihan yltäisikään tai en osaa käytännössä toteuttaa
ajatuksia ja mitä sieluni silmillä näen.
Sitä kai kutsutaan lahjattomuudeksi.

Yritän nyt tehdä keränlopuista jotain.
Aika näyttää, mitä niistä tulee.
Palaamme kudinten ääreen.

Hol(t)iton nautinto

Ei ole pitkä matka siihen, että
naukkailen terästettynä keskellä kirkasta päivää.

No, onpas!

Riippuvaisen repsahdus

Olen päästänyt itseni taas suklaanmakuun
- ja sen kyllä huomaa (ostos)käyttäytymisestä.
Tänään piti päästä liikekannalle, mutta en
päässyt ennen kuin päätin ostaa Dumleja.

Helppoa kun sen osaa.

...ja olivat pirulaiset tehneet myös Dumle Lakritsin.

Monikäyttöinen tähti

Viimeksi tämä oli käytössä pääsiäisenä
ja täytteenä tipujen rehevöittämä rairuoho.
Koskahan pääsisin kaneliässä-vaiheeseen.

Huoltopäivä

Kuten kuvasta näkyy, korjattu imuri on edelleen käytössä.

Tänään vaihdoin pölypussin ja takapään suodattimen.

Reilun parin tunnin odotus

Elämäni toinen Karjalanpaisti -viritelmä.

Itsensä lahjontaa

Löytyihän se pussukka, kun aikansa etsi
ja sulki toisen silmänsä hinnalta.

Valmisruokaa

Päätin yllättää miehen parilla kääryleellä.

Halvat huvit meilläpäin näin perjantaina.

Vain parin kulauksen tähden

Elämäni ensimmäinen itseostama kaljapullo ja vielä omaan jääkaappiin.
Tokihan se on mainittava.
Miehelle tuo tosin tulee juotavaksi, kun en niin kaljanystävä ole.

Piti ostaa sen kunniaksi,
että täällä paistaa aurinko
ja puut on valkeassa kuurassa.
Ja voihan olla, että toista kaljaa ei tule enää ostettua,
ei ainakaan Lapin Kultaa.

Ei uskoisi

Löysin vanhan neuvolakorttini.
Alkuperäinen vaaleanpunainen
on kotikotona, mutta tuon sain mentyäni ala-asteelle.
En koskaan muista noita lukuja ulkomuistista, vaikka omat ovatkin.

Tuhkarokon sairastin 1977, vesirokon 1994.
Kolmatta tässä odotellessa...

Nouto postista

Jospa jouluna olisi aikaa ja rauhaa lukea.