On ne, punaisia karviaisia. Vihreät on minusta parempia, vaikka hyviä nuokin. :) Valkoiset viinimarjat on ne mitä eniten puskista himoitsen, harvinainen herkku.
Jarno, ihan oikeasti. En muista ainakaan tietoisesti syöneeni nuita marjoja ikinä ennen.
Niillä seuduilla, missä olen marjapensaita nähny ja putsannu, on ollu kaikkea muuta (eri värisiä viinimarjoja) ja olen enemmän metsämarjakasvatti :D Enkä ole ikinä nähnyt esim. karhunvatukoita vai-mitä-ne-on... kuvissa vaan.
Sea, mie tykkään taas eniten punasista viinimarjoista. Valkosia en muista, koska olen viimeks syöny, olen kyllä nähny :)
Piti googlettaa, että onko nuo karviaismarjoja, koska mies sano niiden olevan vihreitä - ja ite kuvittelin vihreiden olevan raakoja :D Noh, netti valasi ja täällä vahvistuu loput.
Vintti, nojoo, kyllähän nuita söi :)
Anu, käsitit aivan oikein. Miten olen voinu syä, ko en ole koskaan tuomosia edes nähny livenä :)
Hämärän peittoon nyt tosin jää, onko nuo täysin kypsiä, ko en tiä, mille nuo pitäis maistua. Oikeasti.
Pari vadelmaa söin viikonlopun aikana ihan koemielessä. Ei edelleenkään minun juttu. Ja iltapäivällä riivityssä oli mato -- ihan niinko ennen vanhaan lapsena. PUISTATUS!!
Punaiset viinimarjat on myös hyviä, valkoinen on hieman makeampi, ei niin kirpeä. Mustista en pidä semmoisenaan, mutta mehuna aivan parasta.
Karviaisen kypsyyden kertoo pehmeys. Jos ne antavat hieman periksi on ne kypsiä. Raa'at maistuvat kyllä myös selvästi raa'alle. :) Punainenkin taitaa olla hieman vihertävä raakana, joten kyllä nuo kuvassa olevat kypsiltä vaikuttaa. En kyllä ole vuosiin karviaisia syönyt, kun ne puskat on taidettu pitkälti pistää matalaksi meillä maalla, punasia ei taida olla yhtään enää. :(
Herkuttele munkin puolesta! Harmittaa kovasti kun unohdin ottaa maalta mustaviinimarjanlehtiä mukaan, äitipuoli oli tehnyt niistä sitruunahapon kera hyvää juomaa ja suunnittelin tekeväni sitä myös kotona. :(
Arjen kuvausta - harmaata tai väritettyä.
Tavoitteena kuva päivässä, vaikka vain räpsäys. Kameroin tai kännykkäkameralla. Nykyisin ehkä vain satunnaisesti.
8 kommenttia:
Oikeesti? Mut sen arvoista. Hyviä, jos makeita ja pulleita.
On ne, punaisia karviaisia. Vihreät on minusta parempia, vaikka hyviä nuokin. :) Valkoiset viinimarjat on ne mitä eniten puskista himoitsen, harvinainen herkku.
Nuo ovat ihania :-)
Namia.
vintti
Siis että JOS ovat karviaisia..? Käsitinköhän nyt ihan oikein ettet ole ikinä syönyt niitä...? OHO!
Ihana marja täysin kypsänä!!! Njam!
Jarno,
ihan oikeasti. En muista ainakaan tietoisesti syöneeni nuita marjoja ikinä ennen.
Niillä seuduilla, missä olen marjapensaita nähny ja putsannu, on ollu kaikkea muuta (eri värisiä viinimarjoja) ja olen enemmän metsämarjakasvatti :D Enkä ole ikinä nähnyt esim. karhunvatukoita vai-mitä-ne-on... kuvissa vaan.
Sea,
mie tykkään taas eniten punasista viinimarjoista. Valkosia en muista, koska olen viimeks syöny, olen kyllä nähny :)
Piti googlettaa, että onko nuo karviaismarjoja, koska mies sano niiden olevan vihreitä - ja ite kuvittelin vihreiden olevan raakoja :D Noh, netti valasi ja täällä vahvistuu loput.
Vintti,
nojoo, kyllähän nuita söi :)
Anu,
käsitit aivan oikein. Miten olen voinu syä, ko en ole koskaan tuomosia edes nähny livenä :)
Hämärän peittoon nyt tosin jää, onko nuo täysin kypsiä, ko en tiä, mille nuo pitäis maistua. Oikeasti.
Pari vadelmaa söin viikonlopun aikana ihan koemielessä. Ei edelleenkään minun juttu. Ja iltapäivällä riivityssä oli mato -- ihan niinko ennen vanhaan lapsena. PUISTATUS!!
Syököön linnut, pysytäänpä väleissä.
Punaiset viinimarjat on myös hyviä, valkoinen on hieman makeampi, ei niin kirpeä. Mustista en pidä semmoisenaan, mutta mehuna aivan parasta.
Karviaisen kypsyyden kertoo pehmeys. Jos ne antavat hieman periksi on ne kypsiä. Raa'at maistuvat kyllä myös selvästi raa'alle. :) Punainenkin taitaa olla hieman vihertävä raakana, joten kyllä nuo kuvassa olevat kypsiltä vaikuttaa. En kyllä ole vuosiin karviaisia syönyt, kun ne puskat on taidettu pitkälti pistää matalaksi meillä maalla, punasia ei taida olla yhtään enää. :(
Sea,
no siinä tapauksessa :D Kyllä nuo kypsiä ovat; vihersivät ensi näkemältä.
Kiitos hyvistä tunnusmerkeistä.
Herkuttele munkin puolesta! Harmittaa kovasti kun unohdin ottaa maalta mustaviinimarjanlehtiä mukaan, äitipuoli oli tehnyt niistä sitruunahapon kera hyvää juomaa ja suunnittelin tekeväni sitä myös kotona. :(
Lähetä kommentti