22.5.2011

Kilpajuoksua

Sekoan sukkiini ja kameran hihnaan melkein joka kerta,
kun näen mökillä perhosten lentelevän.
Vielä ei ole se aika, että voisin vain pötkötellä nurmikon tuntumassa
ja odotella kärsivällisesti kuvausvalmiina.

4 kommenttia:

Kirsikka kirjoitti...

Perhosten kanssa menee hermo. Ne on sellaisia adhd-tapauksia, että kuvaaminen on liki mahdotonta. Mikä ei tietysti koskaan ole minuakaan estänyt yrittämästä. :)

Tinka kirjoitti...

Kirsikka,
siepä sen sanoit! Niin totta :)
Mutta yrittää tosiaan kannattaa ja pitää, joskus voi vielä onnistua.

Siitä syystä myös tykkään muutamista voikukista pihalla; jotain laskeutumispintaa, kun muuten tuo kukkameri on vielä tällä hetkellä aika niukka.

Anonyymi kirjoitti...

Mutta josks koittaa sekin aika, kun voi/jaksaa/haluaa köllötellä- odotella ja odotella lisää,että ne addi-perhoset tulevat luokse.

Kaik ajallansa :-)


Aurinkoa.
vintti

Tinka kirjoitti...

Vintti,
kyllä! Joskus :) mutta ei ihan lähiaikoina. Hommia on sevverta paljon..